WISE

Ilmastolaki velvoittaa jokaista kuntaa tekemään oman ilmastosuunnitelmansa maaliskuusta 2023 alkaen. Jotkut kunnat tekevät sen ensimmäistä kertaa, toiset päivittävät olemassa olevia suunnitelmia. WISE:n Tulevaisuuden tilannehuone -harjoitus sopii kunnille tiedon jakamiseen ja jaetun tulevaisuusnäkemyksen luomiseen virallisen ilmastosuunnittelun yhteydessä. Harjoitus nivoo yhteen tavanomaisesti erillään sijaitsevan asiantuntemuksen – erityisesti ympäristö- ja talousosaamisen – ja kutsuu yhteen päättäjät ja asiantuntijat eri… Lue lisää

Mitä voimme oppia vuoden 2020 keväällä käynnistyneestä, yhteiskunnat yllättäneestä koronapandemiasta? Miten strategista kriisinhallintaa tulisi kehittää? Politiikkasuositukset perustuvat pandemiahallinnan avainhenkilöiden kanssa järjestämämme aivoriihen havaintoihin ja WISE-hankkeen tutkimuksiin strategisesta kriisinhallinnasta.

Kenties koronapandemian oleellisimpia oppeja on vakavissaan ja jatkuvasti tehtävän suunnittelun tärkeys. Vaikka suunnitelmat eivät toteudu sellaisenaan, ilman pitkäjänteistä suunnittelua olemme kriiseissä pitkälti tyhjän päällä ja päätöksiä on äärimmäisen vaikeaa suhteuttaa pitkän aikavälin tavoitteisiin.

WISE on kehittänyt kuntien päättäjille ja asiantuntijoille työpajamuotoisen harjoituksen kunnan tulevaisuuden hahmottamiseksi. Harjoitus on kunnille täysin ilmainen ja sen voi suorittaa joko neuvotteluhuoneessa tai etäyhteyksin. Kerralla harjoitukseen voi osallistua 4–12 henkilöä.

Ilmastonmuutokseen ja muihin yhteiskunnallis-ympäristöllisiin uhkiin varautuminen hahmottuu alan asiantuntijoiden näkemyksissä kolmenlaiseksi: valmiudeksi, ennakoinniksi ja tuntemattoman tutkimiseksi. Eriasteiset uhat, niiden epävarmuus ja tarve varautua useilla eri tahoilla johtavat toisistaan eroaviin mutta tiiviisti yhteen kytkeytyneisiin varautumisen muotoihin. WISE-hankkeessa on vuosina 2018–2019 tehty yhteensä 48 asiantuntijahaastattelua, joiden tarkoituksena on ollut kartoittaa viheliäisiin yhteiskunnallis-ympäristöllisiin ongelmiin varautumisen resilienssiaukkoja. Konsortion eri… Lue lisää

Kuluneen vuoden aikana on moneen kertaan todettu, että maailmanlaajuisen pandemian puhkeamisen ei pitänyt tulla viranomaisille yllätyksenä. Pandemia on tuonut esille, kuinka tärkeässä asemassa nykyisen poliittisen hallitsemisen kannalta on epävarma tieto: tulevat tapahtumat ja niiden syyt tiedetään mutta ei täsmällisesti vaan suunnilleen. Suhdetta pandemiaan on määrittänyt ennakoiva mutta epävarma tietäminen. Valtioiden johtajilla on ollut jo vuosikymmeniä… Lue lisää

Ekologinen kriisi vaatii laajaa yhteiskunnallista muutosta, jossa korostuu niiden paikkojen merkitys, joissa yhdistyvät yhtäältä kriisin syyt ja toisaalta muutoksen esteet ja välineet. Palkkatyö on tällainen kohtauspiste. Siitä riippuvat useat hyvinvoinnin osa-alueet – esimerkiksi toimeentulo, ihmisten käsitys itsestään ja kuuluvuudestaan yhteiskuntaan sekä valtiota ylläpitävät verovarat. Nykyisenkaltainen työinstituutio on kuitenkin tiiviisti yhteydessä jatkuvasti kasvavaan talouteen ja ylikulutukseen…. Lue lisää

Suomalaisessa julkisessa tiedontuotannossa ja suunnittelutyössä on ammottava resilienssiaukko. Perustavanlaatuiset yhteiskunnallisen aineenvaihdunnan muutokset ovat parhaimman saatavilla olevan tieteellisen tiedon valossa välttämättömiä ja kiireellisiä, mutta niitä tukevaa ennakointityötä ei ole olemassa eikä sitä saada nykyisten instituutioiden resurssien, toimintatapojen eikä tehtävänantojen puitteissa nopeasti käyntiin – nämä puitteet voivat muodostua jopa muutoksen esteiksi. Tiedontuotannon, ennakoinnin ja suunnittelun päivittäminen vaatii… Lue lisää

Helsingin kaupungin ylin poliittinen johto ja joukko asiantuntijoita osallistuivat WISE:n politiikkapäämajaharjoitukseen marraskuussa 2019. Osallistujat harjoittivat strategista päätöksentekoa odottamattomassa kriisitilanteessa – vain muutama kuukausi ennen koronapandemian saapumista Suomeen.

Policy Operation Room exercises (POR) are preparedness simulations meant to develop the skills to deal with wicked problems. They are the main tools in bringing the research of WISE project to bear on everyday reality of decision-making. However, in developing these tools further, we have begun to understand that we are navigating in the uncertain… Lue lisää

In June 2020, Central Texas entered the yearly flash flood season in unusual circumstances. In addition to the well-known weather-related emergency, daily living was also being radically shaped by nation-wide protests defending Black Lives, and four months of the coronavirus pandemic. In Austin, where I resided with my family, life in the intersection of these… Lue lisää

WISE organized a virtual symposium on “Creeping socio-ecological catastrophes: Is excluding the long term in decision-making inevitable?” on 4 November 2020. In addition to WISE researchers, the invited participants were Tony Barnosky, Stanford University; Arjen Boin, Leiden University; Olivier Borraz, SciencesPo; Mikulas Cernota, University of Economics in Bratislava; Ashley Dawson, City University of New York; Michael… Lue lisää

Kuntien organisaatioissa itää ilmastokriisin hillinnälle olennainen muutosvoima. Vakiintuneet toimintatavat kuntaorganisaatioissa kuitenkin ajavat uudenlaisia ilmasto- ja ympäristöasiantuntijuuden ja tiedon muotoja sivuraiteille syrjään kovasta ytimestä, taloudenhoidosta. Ilmastoprojektien ja tiekarttojen laadinnan ketjuissa piilee perinpohjainen haaste kunnille: millainen itseymmärryksen muutos voisi tehdä ekologisesta kestävyydestä ja ilmastokriisin ehkäisystä kuntaorganisaatioiden perustehtäviä? Löysimme vastauksen alkuja ilmasto- ja ympäristöasiantuntijoiden työn arjesta. Kaupungit ja… Lue lisää

Muutama vuosi sitten vein Suomessa vierailleen ulkomaalaisen tuttavani sienimetsään. Sipoonkorven kansallispuistossa oli koittanut syksy, ja ruskan kellastamaa kangaspohjaa koristi kirjava sato metsäsieniä. Kävellessämme metsässä tuttavani kysyi toistuvasti kohtaamistaan sienistä: ”Ovatko nämä syötäviä?” Kuin tottumuksesta vastaukseni oli yleensä rutiininomainen ”Ei.” Harvemmin pysähdyin edes tutkimaan sieniä vilkaisua tarkemmin. Lopulta ystävä kysyi ihmeissään: ”Mistä sinä oikein tiedät?”. En oikein… Lue lisää

Kestävä kehitys on moniulotteinen ja kokonaisvaltainen yhteiskunnallinen tavoite. Oikeammin se pitää sisällään useita rinnakkaisia tavoitteita, joiden väliset systeemiset riippuvuussuhteet ovat kestävyyden ydin. Käsitteen huolellinen tapauskohtainen määritteleminen ja rakentava keskustelu sen viheliäisen luonteen vaatimista arvovalinnoista voisi olla osa kestävyysongelmien ratkaisua. Uusia arvovalintoja on kuitenkin edessä, kun tavoitteet tarkentuvat ja päästään miettimään, miten niiden toteutumista mitataan. Edes… Lue lisää

Pandemia osoitti, että pieni pahainen materiaalinhippunen pystyy laittamaan globaalin talouden sekaisin, kunhan hippunen vain on oikean mallinen. Materiaalisten kappaleiden vaikutukset ovat muutenkin kyllästäneet yhteiskuntien rakenteita ja ajatustottumuksia. Fossiilisten hiilivetyketjujen ominaisuudet ovat määritelleet teknologiaa, tuotantoa ja kulutusta. Nyt kun niiden polttamisesta pitää luopua, ei riitä yhdenlaisen aineen korvaaminen toisella, vaan myös tietokäytäntöjä on uudistettava. Fidel Castron muistelmien keskellä… Lue lisää

1. Polkuriippuvuuksia ennakoivat asiantuntijaprosessit on rakennettava ennen kriisejä
2. Liikkumavaraa turvaavia ylimääräisiä resursseja on ylläpidettävä
3. Osittain päällekkäiset toiminnot on hyväksyttävä
4. Erityyppisten asiantuntijoiden valtuudet kriisipäätöksenteossa on selkeytettävä
5. Asiantuntijatiedolle asetettavat vaatimukset on täsmennettävä kriisipäätöksenteossa
6. Kykyä tunnistaa strategiset virheet on kehitettävä

The cascade of disruptions during the first quarter of 2020 – wildfires in Australia, flooding in Europe, mass migration from the Middle East, and the coronavirus pandemic – predicts the new normal. From now on, we will be reducing the causes of future socio-ecological disruptions while still recovering from the effects of the latest disruption…. Lue lisää

COVID-19 on osoittanut minkälaisiin toimiin modernit yhteiskunnat kykenevät kun terveysriskejä pyritään hallitsemaan. Edellytykset hallita viheliäisiä ympäristöriskejä ovat toistaiseksi olleet huomattavasti heikommat. WISE:n kehittämä POR (Policy Operations Room) eli politiikkapäämajaharjoitus pyrkii parantamaan yhteiskunnan edellytyksiä sopeutua luovasti erilaisiin sosio-ekologisiin murroksiin. Ensimmäinen harjoitus järjestettiin Helsingin kaupungin ylimmän johdon kanssa marraskuussa 2019. Osakekurssien nousu on viime päiviin asti ollut… Lue lisää

Historiallisesti tieteet ovat menestyneet pitkälti työnjaolla, eriytymällä omaleimaisten kysymystensä tarkasteluun. Tutkimuskohteiden tiukka rajaus on mahdollistanut tarkempia kysymyksenasetteluita ja tutkimusta kulloistakin tarvetta varten. Erikoistuminen toimii kuitenkin sitä huonommin mitä monimutkaisempia ja toisiinsa kytkeytyneitä systeemeitä tarkastellaan – etenkin kun niiden muutokset vaikuttavat moninaisesti elämään. Ympäristökysymyksissä systeemiteoreettisen lähestymistavan tarve on osoittautunut erityisen suureksi. Julkinen keskustelu luonnon monimuotoisuudesta, ilmastonmuutoksesta… Lue lisää

Ihmiset eivät käytä sähköä yleensä järkevästi. Sähkölaitteiden käyttöä ja sähkönkulutusta ei seurata kodeissa riittävästi, vaikka aktiivisella sähkönkäytöllä säästäisi paitsi ympäristöä myös selvää rahaa. Sähköä ei ymmärretä eikä siitä kiinnostuta riittävästi. Se ei tule pistorasiasta vaan monimutkaisen energiantuotanto- ja jakelujärjestelmän kautta, joka voi vikaantua. Näin ollen myöskään sähkökatkoihin ei osata järkevästi varautua. Pohdin tässä tekstissä näitä… Lue lisää

On kulunut sata vuotta siitä, kun espanjantaudiksi kutsuttuun influenssapandemiaan kuoli ainakin 50 miljoonaa ihmistä maailmassa. Sadassa vuodessa paljon on kuitenkin muuttunut lääketieteen saralla: uudet taudinaiheuttajat havaitaan nopeammin ja on olemassa antibiootteja jälkitautien hoitoon, influenssan oireita lieventäviä antiviraalilääkkeitä ja täsmärokote noin viiden kuukauden kuluttua influenssapandemian alkamisesta. Influenssapandemia on kuitenkin yhä huolenaiheena. ”Järkyttävän moni saattaa kuolla tautiin… Lue lisää

Jos ajattelee, miten monella tunnetulla ja tuntemattomalla tavalla asiat voivat mennä pieleen, voi tuntua ihmeelliseltä, että moderni yhteiskunta toimii melko häiriöttömästi. Toisaalta, jos ottaa huomioon, kuinka paljon vaivaa järjestelmän toivotun toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen nähdään, asia ei tunnu enää yhtä ihmeelliseltä. Kompleksisessa yhteiskunnassa tämä työ on pitkälti yksilön silmiltä piilossa, ja luottamus häiriöttömyyteen voi olla sinisilmäistä. Pyrkimys… Lue lisää

Ilmastokriisin eteneminen on johtamassa monenlaisiin yhteiselämän muutoksiin, joista yksi merkittävimmistä koskee energiataloutta. Julkisuuden päähuomio on toistaiseksi kiinnittynyt suuriin järjestelmiin, kun Suomessakin on herätty investoimaan uusiutuviin energialähteisiin. Järjestelmätaso ei kuitenkaan ole se kohta muutoksesta, joka on kansalaisille jokapäiväisessä elämässä eniten esillä, eikä se edes ole muutoksen ainoa olennainen kohta. Sen rinnalla sähkön tuotannon, siirtämisen, varastoinnin ja… Lue lisää

Ihminen käyttäytyy pääosin tottumuksesta, ja ympäristön tarjoamat käyttäytymismahdollisuudet vaikuttavat siihen enemmän kuin tiedostamme. Jotta voisimme saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet ajallaan, vaaditaan valtavia käyttäytymismuutoksia. Etenkin kaupunkien ärsykeympäristö kuitenkin ohjaa meitä jatkuvasti kohti kestämättömämpiä valintoja ja käyttäytymismalleja. Suuren mittakaavan käyttäytymismuutokset ovat tällaisessa ympäristössä liki toivottomia. Vaikealta tuntuvaa tietä ympäristöystävällisten käyttäytymismallien omaksumiseen voidaan tasoittaa taitavalla suunnittelulla. Nykyinen suunnittelukulttuuri… Lue lisää

Ilmastonmuutos horjuttaa yhteiskuntien turvallisuutta monin tavoin. Seuraukset eivät rajoitu sään ääri-ilmiöihin ja muihin ilmastonmuutoksen suoriin vaikutuksiin. Väistämättä tiukentuvat toimet muutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi vaikuttavat niin ikään taloudelliseen tuotantoon ja maailmanpolitiikkaan. Lisäksi globalisoituneessa maailmassa paikallisilla vaikutuksilla on eri tavoin muualle välittyviä kerrannaisvaikutuksia. Suomen näkökulmasta juuri nämä epäsuorat vaikutukset näyttävät olevan erityisen olennaisia. Niitä ei kuitenkaan… Lue lisää

Tutkijoilta peräänkuulutetaan tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Tulosten yhteiskunnallisen viestimisen tärkeyttä korostetaan, ja niin yksittäiset tutkijat kuin tutkimushankkeetkin yrittävät muokata tietoa käyttökelpoiseksi eri kohderyhmille. Tieteellisten artikkeleiden lisäksi tutkijat tuottavat raportteja, policy brief –dokumentteja, antavat haastatteluita, osallistuvat paneelikeskusteluihin ja pitävät esitelmiä erilaisissa tilaisuuksissa.Tästä huolimatta tieto ei siirry erityisen tehokkaasti yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Jos tieto onnistuu vaikuttamaan päätöksentekoon, on prosessi melkoinen… Lue lisää

Most of us expect for lights to turn on with the push of the button without giving any thought to how much our everyday lives depend on energy. But how can widespread energy systems survive extreme and unexpected events and recover afterwards? While many of the traditional threats to energy systems are well known, there are many important threats with little consideration given so far.

Tutkimuksen epävarmuuden raportoiminen näyttäytyy usein ongelmallisena, sillä päättäjät eivät näytä ottavan epävarmuuksia artikuloivaa tutkimusta yhtä tosissaan kuin tutkimusta, joka antaa yhdet tarkat lukemat kaikille niille muuttujille, joista ollaan kiinnostuneita. Tämä nostaa monta oleellista kysymystä pöydälle.

In the WISE project, part of the work has consisted in identifying resilience gaps related to the Baltic Sea. In the environmental policy WISE sub-group (EPRG), we have focused particularly on maritime safety. In this blog, I reflect upon the significance of recent trends toward automated pilotage from the point of view of navigational reliability.

Maailman selittäminen tuntuu yhä monimutkaistuvan, vaikka analyysin mahdollisuudet paranevat informaation jalostamisen myötä. WISE:n osahankkeemme Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa pyrkii tässä vaiheessa ymmärtämään, kuinka odottamattomuus ja yllätyksellisyys iskevät yhteiskuntaamme yhä uusilla tavoilla ja mitä siitä seuraa. Minkälaiset edellytykset meillä on ymmärtää viheliäisten ongelmien luonnetta?

Julkisessa keskustelussa varsinkin koskien ympäristöongelmia toistuu väitteiden sarja, jonka voi tiivistää lausumaan “kaikki menee paremmin”. Retoriikka ponnistaa osin pätevältä pohjalta, mutta siinä on myös vakavia ongelmia.

Tervetuloa käymään kuumaa keskustelua hiilinieluista ja siitä, miten ilmastonmuutoksen torjunta voi onnistua. Aika: 5.2.2019 klo 9-11. Paikka: Sofia Future Farm, Klubisali, Sofiankatu 4 C, Helsinki.

Resilienssiä voidaan ajatella ”kimmoisuutena”, joka palauttaa toiminnan entisen kaltaisiin uomiin kriisin keskellä (bounce-back). Resilientti vastaus kriisiin voi myös muuttaa toimijaa, eikä aina palata entiseen, vaan muuntuneeseen tilanteeseen (bounce-forward). Toimintaympäristön ja toimijoiden muuttuvasta vuorovaikutuksesta voi kehittyä hyvä tai huono noidankehä.

WISE spots opportunity to improve communication within interdisciplinary teams, holding a magnifying glass up to differences in its own team members’ conceptualizations of “risk,” a key project concept.

Ekokylien työn, ihanteiden ja yhteisöllisen elämän tutkimus auttaa ymmärtämään, miten systeemisillä ratkaisuilla voidaan mahdollistaa kestäviä elämäntyylejä – yhteiskuntatieteellistä tutkimusta pitäisi käyttää apuna ympäristökriiseihin varautumisessa. Öljy, jonka varassa yhteiskuntamme on liukastettu nykyiseen toimintalogiikkaansa (ks. Salminen & Vaden 2013), on loppumassa (myös Partanen, Paloheimo & Waris 2013). Muutkin jäljellä olevat fossiiliset polttoaineet pitää jättää käyttämättä, jos halutaan… Lue lisää

STN/WISE-hanke etsii vastausta kysymykseen, joka ei välttämättä kiinnosta kaikkea kansaa. Se pyrkii parantamaan viheliäisiä ekososiaalisia murroksia koskevaa päätöksentekoa ja päätöksenteon tieteellistä arviointia. Kokemukseni monesta julkisesta keskustelusta kuitenkin on, että päättäjien tekemiset tai tekemättä jättämiset kiinnostavat kansalaisia vähemmän kuin se, miltä heidän oma arkensa näyttää tulevissa murroksissa. Vaikka ennustaminen on vaikeaa, ei se ihan mahdotonta ole…. Lue lisää